Muut kestävyyden ulottuvuudet

Terveys ja turvallisuus

Elintarvikkeiden terveellisyys ja turvallisuus ovat osa sosiaalista kestävyyttä. Ihminen tarvitsee ruokaa ja sen ravintoaineita pysyäkseen terveenä. Ruuan laadun ja ruokailutapojen yhteydet kansanterveyteen ovat myös yhä selvempiä.

Ruoka on altis pilaantumiselle ja saattaa sen myötä aiheuttaa sairastumisia. Ruuan turvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa, että ruokaa pyritään jokaisessa vaiheessa käsittelemään ja säilyttämään niin, että sen nauttiminen on turvallista.

Julkista ruokahuoltoa ohjaavat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset. Elintarvikkeiden turvallisuutta Suomessa ohjaa ja valvoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Ketjun taloudellinen kestävyys

Elintarvikeketju on viime vuosikymmeninä kansainvälistynyt ja sen myötä yritysten koko on kasvanut. Kansainvälistymisen myötä ruuan tuonti ja vienti ovat kasvaneet, kuljetusmatkat pidentyneet ja ruuan alkuperää osittain hämärtynyt. Tämä kehitys on koettu uhkana maaseudun ja paikallisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle.

Ruokakulttuuri

Suomalaista ruokakulttuuria on viime vuosina pyritty määrätietoisesti vahvistamaan. Useilla alueilla on nostettu esiin paikallista ruokakulttuuria. Alueen oma ruokakulttuuri vahvistaa kestävyyttä tukeutumalla oman alueen ruuantuotantoon ja sesonkeihin. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vuonna 2008 kolme vuotisen Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman, jonka tavoitteena oli suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin arvostuksen kohottaminen.

Läheltä ja reilusti

Ruuan hankkiminen läheltä, omalta talousalueelta on yksi keino vastata elintarvikeketjun sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden haasteisiin. Kehitysmaiden tuotannossa taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ongelmiin on pyritty vaikuttamaan Reilun kaupan järjestelmällä, mikä takaa paikalliselle tuottajille kohtuullisen osuuden ruuan arvosta.



 

Valtion ravitsemusneuvottelukunnalla on erillinen suositus kouluruokailuun.

”Kun raaka-aineita tuodaan läheltä, niitä ei tarvitse ylipakata. Usein lähitoimittajat toimittavat palautettavissa astioissa tuoreet tuotteensa ja näin ei tule pakkausjätettä lainkaan. Kiuruvedellä kurkkusäilykkeet, perunat, porkkanat yms. tulevat paikalliselta toimittajalta muoviämpäreissä tai saaveissa, jotka palautetaan yrittäjälle.”

- Helena Juntunen, opetuspalvelujen ravitsemispäällikkö, Kiuruveden kaupunki

Lähiruoalla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen  paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella.

(Hallituksen Lähiruokaohjelman määritelmä 5/2013)

Mainostoimisto Kuopio | Digitoimisto | Internet -sivut