Hallituksen linjaukset

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi on nostettu lähi- ja luomuruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan luomualan kehittämisohjelman, jonka avulla luonnonmukaista tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi sekä kehitetään koko luomuruokaketjua. Maa- ja metsätalousministeriö painottaa kehittämisessä luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta ja kasvatetaan luomuruoan osuutta julkisista hankinnoista. Tavoitteena on luomutuotteiden tuotannon, jalostuksen, markkinoinnin ja viennin kasvattaminen ja tehostaminen. Vuoteen 2020 mennessä luomuala on vähintään 20 prosenttia peltoalasta. (Hallituksen Lisää luomua! -luomualan kehittämisohjelma vuoteen 2020)

Hallituksen toukokuussa 2013 julkistamassa ohjelmassa on asetettu tavoitteita myös julkiselle sektorille.

* 4.1. Lisätään luomutuotannon määrää

* 4.2. Kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjontaa monipuolistetaan

* 4.3. Parannetaan luomuruoan saatavuutta kaupan ja ammattikeittiöiden kautta. Ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta 10 % on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteeen 2020 mennessä.

Valtioneuvoston tiedotustilaisuus luomu- ja lähiruokaohjelmista on nähtävissä verkkolähetyksenä osoitteessa: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tallenteet/fi.jsp (16.5.2013 tallennettu)

Valtioneuvoston periaatepäätökset velvoittavat

Periaatepäätökset korvaavat Kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen (8.4.2009) ja sisältää pääosin samoja kestäviin hankintoihin liittyviä periaatteita sekä tarkennettuja tavoitteita keskeisille hankinnan alueille.

Cleantech-ratkaisut  

Hallitus on 13.kesäkuuta tehnyt periaatepäätöksen, joka sitouttaa valtion ja kunnat merkittävästi edistämään energia-, ympäristö-ja cleantech-ratkaisuja. Periaatepäätöksen mukaan valtiolla ja kunnilla on velvollisuus ottaa huomioon vihreän teknologian ratkaisut kaikissa julkisissa hankinnoissa.

Valtioneuvosto edellyttää, että kaikissa valtion julkisissa hankinnoissa tavoitteena on kokonaisratkaisu, joka edistää energia- ja ympäristötavoitteita sekä hyödyntää cleantech -ratkaisuja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. Julkisten palveluiden tuottamisessa hankinnoilla on erityinen rooli hyvinvoinnin edistäjänä sekä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Cleantech-ratkaisujen edistämiseksi tarvitaan riittävän kunnianhinoisia tavoitteita, hyvää hankintaosaamista ja uusia toimintatapoja.

Yksi valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteista on:

  • Keittiöissä ja ruokapalveluissa on hankittava ravitsemussuositusten mukaista sekä luonnonmukaisesti tuotettuja, kasvispainotteisia tai sesonginmukaisia elintarvikkeita. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. 

Kestävien hankintojen tekeminen ja uusien, innovatiivisten ratkaisujen ostaminen edellyttää  pitkäjänteistä ja strategista hankintojen suunnittelua, laaja-alaista hankintaosaamista sekä poliittisen  että ja virkamiesjohdon tukea käytännön hankintatoiminnalle. Kestävien hankintojen tekeminen ja uusien, innovatiivisten ratkaisujen ostaminen edellyttää pitkäjänteistä ja strategista hankintojen suunnittelua, laaja-alaista hankintaosaamista sekä poliittisen että ja virkamiesjohdon tukea käytännön hankintatoiminnalle.

  •  Valtioneuvosto kannustaa kuntasektoria sisällyttämään kunta-, palvelu- tai hankintastrategioihinsa tavoitteet ja periaatteet, jotka edistävät cleantech-ratkaisujen hankintoja

Vähemmästä viisaammin

Valtioneuvosto hyväksyi 13.kesäkuuta myös toisen periaatepäätöksen kestävän kulutuksen edistämisestä. Sen tavoitteena on vähentää yksityisen ja julkisen kulutuksen energian ja materiaalien käyttöä, mikä edistää vihreiden työpaikkojen syntymistä. Tavoitteena on myös parantaa elämän- ja ympäristönlaatua sekä löytää uusia mahdollisuuksia vihreälle taloudelle.

Julkista sektoria koskevat toimenpiteet lisäävät systemaattisuutta hallinnon toimissa sekä vähentävät energian ja materiaalien kulutusta. Julkisella sektorilla sekä kiinteistöissä että liikkumisessa voidaan saavuttaa merkittäviä rakenteellisia säästöjä ja pitää käyttömenot alhaisina vuodesta toiseen. Hankintojen ammattimaistuminen säästää myös julkishallinnon aikaa ja rahaa.

Tavoitteet vuoteen 2020

1.  Edistetään vihreää taloutta 

2.  Kannustetaan energiansäästöön asumisessa

3.  Kannustetaan taloudellisella ohjauksella kestäviä liikkumisvalintoja 

 4.  Luodaan edellytyksiä kestävälle ruokaketjulle

  • Ruokavalintamme vaikuttavat suoraan terveyteen, mutta niillä on myös merkittäviä ympäristövaikutuksia. Runsas kolmannes kuluttajan kaikista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. Raaka-ainevalinnat ratkaisevat kuluttajan ruokailun ympäristöjalanjäljen; jalostuksen, kuljetuksen, pakkauksen vaikutukset ovat pienemmät. Lisäksi syömäkelpoisen ruoan poisheittäminen on suuri taloudellinen ja ekologinen rasite. Suomalainen kuluttaja heittää roskiin vuosittain noin 5 % ostetusta ruoasta.  Kotitalouksien ruokahävikki vastaa rahassa noin 500 miljoonaa euroa ja noin 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
  • Suomessa on laaja julkisen sektorin ruokapalvelujärjestelmä, jonka ruokavalintoihin on pyritty vaikuttamaan kestävien julkisten hankintojen ja erityisesti julkisten ruokapalvelujen kautta. Laajasti käytössä olevissa ravitsemussuosituksissa ei kuitenkaan toistaiseksi ohjata ruokahankintoja ekologisempaan suuntaan, vaikka ympäristön kannalta kestävillä valinnoilla on myös merkitystä terveyden kannalta. Suomalaisten elintapasairauksien hoitokustannukset ovat reilusti yli 2 miljardia euroa vuodessa. Osa sairauksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista olisi ennaltaehkäistävissä ruoka- ja elintapamuutoksilla.

Toimenpiteet:

  • Rakennetaan ruokaketjuun vastuullisen toimintatavan todentava järjestelmä tai järjestelmiä, jotka kertovat kuluttajalle ruoan alkuperästä ja tuotantoketjusta mm. eläinten hyvinvoinnista, ympäristövaikutuksista ja tuoteturvallisuudesta (MMM). 
  • Kehitetään 'Hyvän syömisen lautasmalli', joka yhdistää terveellisen, herkullisen ja ympäristöystävällisen syömisen osaksi virallisia ravitsemussuosituksia (STM, MMM). Lisätään informaatiota, julkisten hankintojen ohjeistamista, lainsäädännöllisiä ja muita ohjauskeinoja kestävien ruokavalintojen edistämiseksi (VM, OKM, MMM).  
  • Vähennetään ruokahävikkiä ohjeistamalla ammattikeittiöitä ja sisällyttämällä seuranta osaksi ammattikeittiöiden omavalvontasuunnitelmaa. Lisäksi lisätään kotitalouksien tietoa keinoista, joilla ruokahävikkiä voidaan vähentää (MMM, YM). 
Mainostoimisto Kuopio | Digitoimisto | Internet -sivut