Panostus lähiruokaan ei ole riskisijoitus

22.05.2013

- nyt puhutaan euroista ja työllisyydestä

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus osoittaa lähiruoan suosimisen tuottavan sijoitetut rahat takaisin. Keittiöissä lähiruokaa arvostetaan, nyt arvostuksen toivotaan siirtyvän niihin pöytiin, joissa päätetään budjeteista.

- Etelä-Savon keittiöissä on hyvä henki, sanoo julkisten keittiöiden lähiruoan taloudellisia vaikutuksia Etelä-Savossa tutkinut projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen Ruralia-instituutista.Tutkimuksen pääviesti on, että kun ostetaan lähialueelta, se ei ole riskirahoitusta, vaan ostot poikivat alueelle työllisyyttä ja rahaa. Siten sillä on merkitystä myös bruttokansantuotteelle.

Etelä-Savosta lähtee maakunnassa tuotettua ruokaa maakunnan rajojen ulkopuolelle. Hanna-Maija Väisänen sanoo, että Etelä-Savosta lähtee paljon kasviksia, mutta jalostusastetta voisiin vielä nostaa. Hän mainitsee esimerkkinä parsakaalin, jonka tuotannolle olisi ympärivuotistakin kysyntää

Mikkelin keskuskeittiö Isopata valmistaa päivittäin 6 100 annosta. Ruokaa tehdään kouluille, päiväkodeille, vanhustentaloille, henkilöstöravintoloihin. Yhden aterian raaka-aineiden osuus on 67 senttiä. On valitettavaa, että annoshinta on viety näin alas. Projektipäällikkö peräänkuuluttaa suurta keskustelua ruoan arvostuksesta ja arvosta.

- Vaikka puhuttaisiin vain 10 sentin korotuksesta ateriaa kohti, voitaisiin saada hyviä asioita aikaan. Ei ole mitään riskirahoitusta, jos päättäjät päättävät nostaa annokseen menevän raaka-aineosuuden hintaa. Se on sijoittamista omaan maakuntaan, sanoo projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen.

Lue Ylen uutinen aiheesta

Aikaisemmat uutiset

Mainostoimisto Kuopio | Digitoimisto | Internet -sivut