Case Mikkeli

Julkisissa ruokahankinnoissa euroa voi pyörittää paikallisesti

Vuoden ATERIAteko 2009 -palkinnon voittanut Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut etsii ja toteuttaa kestäviä valintoja ammattikeittiössä. Palvelujohtaja Marjut Kuosma kertoo pyrkivänsä niin ruoka- kuin siivoushankinnoissa pyörittämään euroa paikallisesti. Hankintalain puitteissa tottakai.

Kuosma muutti Savoon pääkaupunkiseudulta ja myöntää, ettei etelärannikolla asuessaan ajatellut ruuan paikallisuutta.

Kuosma esimerkiksi keskustelee aktiivisesti alueen perunanviljelijöiden kanssa ja yhteistyö on edennyt niinkin kiinteäksi, että kylvettävistä lajikkeista neuvotellaan keittiön tarpeiden mukaan. Mikkelissä tarjoillaan kuoriperunoita.

Tuoretuotteiden hankinta on Mikkelissä ratkaistu siten, että puitejärjestelyllä otetaan mukaan kolme tavarantoimittajaa, joilla kilpailutetaan joka viikko viikon hinta.


 Viikottain keittiöiden valinnan mukaan tarjotaan luomuna mm. kaurahiutaleita, kasvisliemijauhetta, jauhoja, perunaa, keräkaalia ja hunajaa.

Sosiaalinen vastuu (joskus) ympäristön edelle

Mikkelin Isopata on ollut ensimmäinen luomutarkasttetty iso keskuskeittiö. He kuuluvat Portaat luomuun -ohjelmaan ja kehittävät toimintaansa edelleen. Mikkelissä osa keittiöistä on portaalla 2 ja osa portaalla 3. Päivittäin tarjotaan luomupiimää, joissakin keittiöissä myös maitoa. Viikottain keittiöiden valinnan mukaan tarjotaan luomuna mm. kaurahiutaleita, kasvisliemijauhetta, jauhoja, perunaa, keräkaalia ja hunajaa. Välillä tarjotaan mm. paikallista luomuvadelmaa ja Krunexin tekemää kinkkukiusausta ja makaronilaatikkoa. Kesäisin keittiö käyttää luomuna tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, salaattia, marjoja ja mausteyrttejä. Erityisinä teemapäivinä ja -viikkoina sekä tilatuissa vierastarjoiluissa tarjotaan luomua.

Kuosma sanoo, ettei kaikkia lähi- tai luomuruokavalintoja voi kuitenkaan perustella ympäristösyillä, vaan osa menee puhtaasti sosiaalisen hyvinvoinnin piikkiin eli lähialueen tukemiseen.

Paikallisuus, työhyvinvointi ja sosiaalinen vastuu ovat eräitä suomalaisten kuluttajapaneeleissa määrittelemiä ruuan vastuullisuuden kriteereitä, ilmeni Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen alkuvuonna julkaistussa hankkeessa. Arvoja siirretään parhaillaan käytäntöön rakentamalla niille mittarit.

Valituksen puute on myönteinen palaute

Koulupäivinä Mikkelissä tarjotaan aterian yli 8 000 ruokailijalle. Samalla he saavat tietoa lautasen sisällöstä ja raaka-aineista.
Oppilailta ei juuri saada palautetta muuten kuin säännöllisesti tehtävissä kyselyissä, koska kouluruuan kuuluu olla pahaa, Kuosma toteaa kuivasti. Hän pitää myönteisenä palautteena sitä, ettei alueen lehdissä ole moneen vuoteen moitittu ruokapalveluita.
Lastensa ruuasta kiinnostuneille vanhemmille hän vinkkaa hyväksi vaikuttamiskeinoksi kysymysten esittämisen ja vaihtoehtojen esiin tuomisen. Arvostelemalla ruokapalvelua nousee henkilökunnalla Kuosman mukaan vain karvat pystyyn eikä asia etene. Kuosma kertookin saaneensa vanhemmilta hyviä näkökantoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksiin.

Mikkelin kaupungin ruokapalveluiden Eija Piispan esitys luomuTIETOverkon sivustolla.

Lähteet: Ruokatieto - Laura Lounasheimo, Luomu.fi

 

Mainostoimisto Kuopio | Digitoimisto | Internet -sivut